Kaikki bloggaajat ovat joskus kokeneet tämän tai tulevat vielä kokemaan... Nimittäin kirjoitus jumi. Ei vaan millään meinaa lähteä kirjoittaminen etenemään. Ja silti haluaisi! Nyt sitten voimakkaan tuuppauksen ansiosta päätin vain aloittaa. Tästä postauksesta tulee millainen on tullakseen. Mun kirjoitus jumi ehkä lähti juuri siitä, että halusin olla parempi bloggari: ottaa hyviä kuvia, kirjoittaa mielenkiintoisia tekstejä, nimetä kuvat, kirjoittaa kuvatekstit, keksiä täydellinen otsikko ja niin edelleen. Nyt heitetään tällaiset tavoitteet roskakoriin. Mun blogi saa olla just mun näköinen. Ja jos joskus jaksan ja ehdin niin mielelläni keskityn pieniin yksityiskohtiin (tykkään viilata pilkkua kun on aikaa, mutta aina vaan ei ole). Tykkään tosi paljon kirjoittamisesta - niin käsin kuin koneella - joten en siksi halua lopettaa bloggaamista. Toivottavasti nyt kun tämä tunnustus on tehty niin kirjoittaminen sujuu helpommin.
Nyt on siis kolme ja puoli kuukautta mennyt edellisestä postauksesta.
Mitä kaikkee on sinä aikana tullut tehtyä?
Neulejumi
Oon tässä jonkin aikaa kärsinyt neulejumista. Kärsin jo ennen neulefestareille menoa ja siellä kyllä innostus iski jälleen kunnes se taas pian niiden jälkeen hävisi mystisesti. Jonkin verran on tullut silti neulottua, jollain viikoilla enempi ja jollain vähempi. Esimerkiksi neulontatapaamisissa aina tulee neulottua jos vaan sinne menen. Neulonta tapaamisissa innostuin myös aloittamaan Niina Laitisen suunnittelemat Finlandia sukat. Tällä hetkellä yksi "ongelma" neulomisessa on etten saa mitään valmiiksi!!! Mulla on monta projektia kesken ja välillä voi olla hankalaa päättää mitä tekisi. Itse neulominen/virkkaaminen on minulle tärkeää, mutta valmiiksi saaminen on yksi tärkeä osa itse tekemistä. Ainakin minulle. Ja sitte myös tuo valitsemisen vaikeus vähenisi. Samoin joulustressi. Nyt nimittäin tuntuu siltä etten saa AINUTTAKAAN joululahjaa ajoissa valmiiksi...
 |
| Toinen Finlandia sukka jo valmis! Toisessa alkaa piakkoin kantapää. En ole kirjoneuletta hirveesti neulonut, joten olen todella tyytyväinen myös tuohon käsialaan. |
Purkoosi
Oon saanut purettua joitain töitä, mitkä olen diagnosoinut toivottomiksi tapauksiksi. Myös viime aikoina tullut herkästi purettua koko sukka yhden virheen takia, koska on muka helpompi aloittaa alusta kun purkaa pätkä pois. Purkoosin sai myös kokea kummipojall neulottu kirjoneule villasukkka, joka osoittautui liian pitkäksi (ja sit kun jalka kasvaa niin pitäisi olla enempi jalkapohjalla pituutta sekä kirjoneuleella leveyttä). Nyt on onneksi kuitenkin mitat tiedossa (siis kummitytön, kun en kummipoikaa muistanutkaan viime viikonloppuna mittailla). Niin ehkä sit seuraavat olisivat oikean kokoiset. Malli oli tosi ihana ja jotenkin oon nyt noita omia Finlandia sukkia neuloessa ajatellut, että kirjoneule voisi ollakin mun juttu. Tähän mennessä oon vaan ajatellut että en mää osaa tai pysty.
 |
| Purkoosin uhriksi joutunut sukka. Neulottu tällä ohjeella, mutta 3,5mm puikoilla. 7 veikasta neuloen olisi tullut 3mm puikoilla liian tönkköä. Vähän tajusin jo tässäkin korkeutta lyhentää, mutta en tarpeeksi. |
Kesken
Niin kuin aikaisemmin mainitsin niin minulta löytyy keskeneräinen projekti jos toinenkin. Tosiaan Finlandia sukat alkavat olemaan aika maalissa. Kaksi ja puoli kirjoneule kuviota enää jäljellä! Äidille olen virkannut yhden ja aloittanut toisen juhannusruusu maton valkosesta trikookuteesta. Aluksi sovittiin, että saa joululahjaksi, mutta näillä näkymin tämä suunnitelma on muuttumassa. Ja tämän takia en sitten olekaan koskenut mattoon viime päivinä. Yli vuosi sitten puhuin sukulaisparin kanssa, joilla oli tarvetta miehellä harmaille villasukille ja naisella harmaille teitynlaisille tossuille (Eila-mummun tossut ohje täällä). Lupasin tehdä. Nyt päätin sit tehdä ne lopultakin joululahjaksi. Ensimmäinen sukka onkin jo valmis ja toinen alkutekijöissä. Nuo tossut (tai itse asiassa hirveen monen silmukan nosto yhden silmukan yli) tuottaa ongelmia. Haaveissa saada tämä jo joskus vuosi sitten aloitettu projekti päätökseen.
Joitain jemmoista kaiveltuja projekteja odottaa valmistumistaan. Yhdet perus fabel sukat pitäisi neuloa loppuun saakka (sekä päätellä! Arvatkaa vain montako kertaa oon joutunut pätkäseen kun siniseen lankaan oli laitettu minusta ei sopivaa punaista väriää...). Muut keskeneräiset sitten odottavatkin päättelyä. Yksi sovellettu pitsituubihuivi, parit vauvan lapaset ja vauvan sukat odottavat päättelyä. Meinasin unohtaa! Minulta löytyy myös yksi keskeneräinen pupu uniriepu, jonka ongelmat pitäisi ratkaista.
 |
| Toinen juhannusruusu matto jo valmis! Yllättäen tämäkin odottaa päättelyä. Kerroksia jouduin aika reippaasti vähentään, koska trikookude oli aika paksua. Mistäköhän löytyisi lisää halpaa trikookudetta? Joskus alesta ostin 10 kilon säkin 30e, jolloin sit tälle matolle jäi tarvike hintaa vain 7,5e. Itselleni haluaisin virkta jonkun ison pyöreän mallisen maton, mutta kaikki loput trikookuteet menee nyt näihin mattoihin. Noin 2,5 kiloa per matto. |
Kuulostaapa tutulta. :) Jossain vaiheessa mietin, onko blogi tarpeeksi hyvä ja lukeeko kukaan, ehtiikö tehdä kaikkea... Mutta sitten päätin, että min blogi saa näyttää just siltä kun näyttää (tavaroidentaikamaailma.blogspot.fi) ja postailen semmosia juttuja kuin itse tykkään. Blogin pitäminen on (ainaki mulle) harrastus, ja harrastuksen pitää olla kivaa, eikä saa stressaavaa. :) Kun suorittamisen jättää pois, tulee tilaa luovuudelle. Ja joskus on vaan hyvä pitää taukoa! Sekin voi olla tarpeellinen, että saa kerättyä taas uusia ideoita ja inspistä.
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä :) Itse olen nyt viime päivinä kirjoittanut muutaman postauksen ja olen nyt aivan varma, että bloggaaminen on mun juttu. Tykkään kuitenkin tosi paljon kirjoittamisesta ja tekee mulle ihan tulevaisuuttakin ajatellen hyvää harjoitella koneella kirjoittamista. Siinä on vielä paljon harjoittelemistä :)
Poista